En ole aivan varma onko tämä oikea ketju tähän, mutta siirtäkää jos on tarpeen. Hyvä kirjoitus. Oma mielipiteeni on, että yhtä lailla tarvitaan esimerkiksi biologiaa, maantiedettä, kieliä ja matematiikkaa, mutta nämä eivät sulje pois taideaineiden, yhteiskuntaopin, filosofian, historian ja elämänkatsomusaineiden merkitystä. Nämä parhaassa tapauksessa jopa täydentävät toisiaan.
http://www.hs.fi/kulttuuri/Sivistyksen ... 5556688475" onclick="window.open(this.href);return false;
Sivistyksen tunarit
29.2.2012 9:02 | 12 |
Johanna Korhonen
Miksi kolumnistit työntävät nokkansa asioihin, jotka eivät heille kuulu, opiskelija kysyi minulta taannoin, vilpittömästi. Hän piti "yhteiskunnallista keskustelua" ajantuhlauksena ja neuvoi, että kunkin on paras keskittyä omiin asioihinsa.
Samaa sanoi nuori aikuinen, joka mesosi, miksei äänestä. Hän vastusti myös kielten opiskelua. Viidessä vuodessa hän tuntui oppineen ruotsia noin viisi sanaa.
Tuntemani talousmies jaottelee lastensa kouluaineet hyödyllisiin ja hyödyttömiin. Hyödyttömintä on musiikki, paitsi jos siitä saa vientituotteen.
Oikeus sivistymättömyyteen on nykyään yleisesti hyväksytty arvo. Kaikista suomalaisista ei millään uskoisi, että he ovat viettäneet koulussa vähintään yhdeksän vuotta.
Opetetaanko koulussa oikeita asioita?
Eliitin tapa keskustella taloudesta ei ole järin tasokas. Kaiken tietävät setämiehet jyrähtelevät, että "talouskasvua tarvitaan". Presidenttiehdokkaiden piti ottaa kantaa, kannattavatko vai vastustavatko he talouskasvua. Tämä on suunnilleen yhtä fiksua kuin kysyä, kannattavatko vai vastustavatko he syömistä. Talouskasvu tarkoittaa sitä, että ihmiset tekevät jotain, jolla on rahallinen arvo. Kannatatko leipomoalaa? Vastustatko parturiasi? Entä lumenpudottajaa?
Amerikkalainen filosofi Martha Nussbaum näkee yhteyden koulutuspolitiikan ja talouskasvusta kohkaavan eliitin välillä. Länsimainen koulu on yhä useammin alistettu kasvutalouden palvelukseen. Koulusta on kiire tuottamaan – ja on ihan sama, mitä tuotetaan, kunhan tuotetaan!
Demokratia on vaativa järjestelmä, koska se edellyttää aktiivisia, kriittisiä, tietäviä ja välittäviä kansalaisia. Demokratia edellyttää sivistystä. Jos sitä ei ole, demokratia hapertuu. Tuotantokoneiston osaksi kasvatettu ihminen ei osaa kritikoida valtaa, ei kyseenalaistaa, ei eläytyä toisen osaan eikä ottaa vastuuta yhteisöistä. Sitä vastoin hän pitää ahneutta normaalina, vieroksuu erilaisuutta ja ajattelee, että elämän tarkoitus on uusi auto.
Tärkeimmät kouluaineet ovat kriittinen ajattelu, myötätunto, mielikuvitus ja henkilökohtainen vastuunotto. Mistä niitä saa: humanistisista aineista ja taiteista.
Jos koulutus tekee meistä palikoita, edessä on demokratian perusteita horjuttava ongelma, jonka rinnalla eurokriisi ja muut pikku tunaroinnit ovat mukavia muistoja.