Kannattaako koulujen käyminen?

[Mika]

Mietin ihan samaa.

Kuinkakohan raskas julkinen sektori Italiassa on?

[AlexMachine]

Italiassa on raskas ja korruptoitunut julkinen sektori ja töitä ja vastuita vältellään urakalla. Byrokraatin normipäivä menee suurin piirtein näin. Duuni alkaa 9, paikalle ilmestytään noin 9.15. Vaihdetaan kuulumiset kollegoiden kanssa, oho kello lähenee kymmentä. Läheiseen kahvilaan aamukahville. Normaalisti caffè corretto tai pari. Rohkeimmat ottavat cappucinon. Takaisin toimistolle klo 11, vajaa tunti töitä ja klo 12 lounaalle. Lounaan kera pullo Amaronea, jälkiruokasi caffè corretto taas - nyt ei juoda cappucinoa koska vain finocchiot tai turistit juovat cappucinoa puolen päivän jälkeen. Klo 14 näyttää olevan. Nythän on siesta. Tunnin nokoset toimiston sohvalla, puhelin äänettömällä. Klo 16.15 otetaan pari puhelua, kello näyttää jo lähelle 5 joten lähetäään pari sisäistä sähköpostia isolla jakelulla jotta kaikki näkevät että töitä painetaan. 16.45 salkku käteen ja läheiseen kahvilaan ja lasi Amarettoa käteen.
Näin siis vain hiukan karrikoiden.

[Mjölnir]

Italiassa on raskas ja korruptoitunut julkinen sektori ja töitä ja vastuita vältellään urakalla. Byrokraatin normipäivä menee suurin piirtein näin. Duuni alkaa 9, paikalle ilmestytään noin 9.15. Vaihdetaan kuulumiset kollegoiden kanssa, oho kello lähenee kymmentä. Läheiseen kahvilaan aamukahville. Normaalisti caffè corretto tai pari. Rohkeimmat ottavat cappucinon. Takaisin toimistolle klo 11, vajaa tunti töitä ja klo 12 lounaalle. Lounaan kera pullo Amaronea, jälkiruokasi caffè corretto taas - nyt ei juoda cappucinoa koska vain finocchiot tai turistit juovat cappucinoa puolen päivän jälkeen. Klo 14 näyttää olevan. Nythän on siesta. Tunnin nokoset toimiston sohvalla, puhelin äänettömällä. Klo 16.15 otetaan pari puhelua, kello näyttää jo lähelle 5 joten lähetäään pari sisäistä sähköpostia isolla jakelulla jotta kaikki näkevät että töitä painetaan. 16.45 salkku käteen ja läheiseen kahvilaan ja lasi Amarettoa käteen.
Näin siis vain hiukan karrikoiden.

Espanjassa oli meininki täysin sama, mutta tuossa klo 16:00 alkoi työnteko, joka jatkui noin klo 20:00 saakka, jonka jälkeen alkoi puhelinrumba kun sovittiin, että kenen kaverien ja perheiden kanssa mennään mihinkin ravintolaan syömään. Sitten yhdeksältä ravintolaan ja puolen yön paikkeilla kotiin.

[Point]

Onkohan tässä käymässä niin, että "käytännön osaajien" määrää lisäämällä tulemme loppujen lopuksi jäämään kyydistä pois?


http://www.kauppalehti.fi/etusivu/suomi ... 04685?ref=" onclick="window.open(this.href);return false;

paljastus:

Suomi: eriarvoistuva takapajula

Opetusministeriöstä tuli kylmää kyytiä, kun ministeriö julkaisi raportit suomalaisen koulutuksen tilasta. Koulutustason nousu Suomessa on käytännössä pysähtynyt. Korkeasti koulutettujen osuus putoaa kaikissa ikäluokissa ja perhetausta määrittää taas oppimista.

Korkeasti koulutettujen osuus laskee alle 35-vuotiaissa ikäluokissa. Myös alle 50-vuotiaiden korkeakoulutettujen kokonaismäärä alenee, kun suurten ikäluokkien koulutetut siirtyvät eläkkeelle, eivätkä pienet ikäluokat ja niukka koulutusmäärän kasvu korvaa poistumaa.

Kun 25 viime vuotta keskiasteen ja korkeakoulutettujen määrä on kasvanut vuositasolla lähes 20 000 korkeakoulutetulla, niin 2020-luvulla kasvu jää noin 1500 henkilöön vuodessa

Suomi on rehvastellut korkealla osaamisellaan. Myös pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma vannoi koulutuksen nimeen. Suomi piti nostaa koulutuksen kärkimaaksi.

Nyt ministeriön raportti kertoo, että suomalaisnuoret eivät ole enää poikkeuksellisen koulutettuja, vaan noin OECD-maiden keskitasoa.

Lisäksi matalasti koulutettujen osuus on meillä suurempi kuin valtaosassa kehittyneitä maita. Pelkän peruskoulutuksen varassa olevien määrä on jämähtänyt 15 prosenttiin työikäisestä väestöstä.

Nykyinen koulutustaso on 1960- ja 1970-luvun peruja. Yliopistolaitos hajautettiin, peruskoulu perustettiin. Suuret ikäluokat marssivat korkeakouluihin. Ensimmäistä kertaa opiskelijoita tuli kaikista yhteiskuntaluokista ja sosiaaliryhmistä.

1970- ja 80-lukujen tasa-arvopolitiikka vahvisti hyvinvointivaltiota, tasoitti eri ryhmien välisiä eroja ja loi laajaa oppimispohjaa.

Koulutustason nousua avitti vielä heikosti koulutettujen, ennen sotia syntyneiden poistuminen työelämästä.

1990-luvun teknologista menestystarinaa ei luotu tyhjästä kyseisellä kymmenluvulla, vaan edellisten vuosikymmenten koulutuspolitiikalla.

Koulutettujen työttömyys on kasvanut. Silti korkeasti koulutettujen työllisyysaste on noin 90 prosenttia, kun peruskoulun varassa olevilla se jää alle 60 prosenttiin.

Jos tuotantorakenteen muutos jatkuu 1987 alkaneen trendin mukaisesti, syntyy korkeakoulutetuille 2010-2030 välisenä aikana 285 000-360 000 uutta työpaikkaa.

Mainittu kasvu on kuitenkin mahdoton, koska samalla korkea-asteen tutkinnon suorittajien määrä lisääntyy vain noin 70 000 henkilöllä.

Nykypoliitikot ovat siis luoneet itse taloudelle kasvutulpan.

Onnettominta on se, että 2020-luvun suhteen mitään ei ole enää tehtävissä; näillä mennään, kuten sanonta kuuluu.

Jos Suomi mielii OECD:n koulutuksen kärkikolmikkoon 2030 mennessä, korkeakoulutuksen tarjontaa pitää lisätä 50 prosenttia, ja olettaa, että muut polkevat paikallaan.

Teknologia menee jättiharppauksin eteenpäin ja Aasian maat satsaavat valtavasti koulutukseen. Samalla meillä luku- ja kirjoitustaito heikkenee ja oppiminen koulutus nivoutuvat taas perhetaustaan.

Viimeinen koulutuksen juhlapuhuja voi ennen valojen sammuttamista todeta, että kerrottiinpa ainakin hyvä tarina. Nuoret sukupolvet voivat sitten arvioida, kuinka paljon tarinasta oli todellisuuden lämmikkeeksi.

Kaija Ahtela

[Mika]

Tuo yllätti.

Tyydyttääkö silti tuo suuntaus niitä, jotka katsovat että esimerkiksi siivojaksi pääsemisen edellytykseksi joillakin työnantajilla asetettu koulutus on turhaa?

[Mika]

Lääkäriksi kannattaa nyt opiskella.

Lääkärimäärä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti, tiedottaa Lääkäriliitto.

Liiton mukaan lääkäreitä on nyt noin 4 000 ja erikoislääkäreitä lähes 3 000 enemmän kuin 15 vuotta sitten. Eri erikoisaloilla lääkärimäärät kehittyvät kuitenkin eri suuntiin: esimerkiksi kirurgian alat ovat kasvussa, kun taas psykiatrien määrä on vähenemässä.

Lääkäriliitto ennakoi lääkärityövoiman kehitystä noin viiden vuoden välein. Tuorein ennuste ulottuu vuoteen 2030. Sen mukaan lääkärien määrä nousee noin 2 000:lla ja erikoislääkärien määrä noin 1 000:lla.

Näiden hyväpalkkaisten ammattilaisten määrä kasvoi 7000:lla – lisää on luvassa | Helsingin Uutiset
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... on-luvassa" onclick="window.open(this.href);return false;

[Pyjamasankari]

Finland comes top of the global league table on the back of high rankings for almost all measures of education, skills and training and for all age groups. The country is best in the world for the quality of primary schools, youth literacy rates, and the ease with which businesses can find skilled workers. Norway (2nd) and Switzerland (3rd) perform almost as well as Finland across all age groups.

Which country comes top for skills and education?

https://agenda.weforum.org/2015/05/whic ... education/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Mika]

Kaksostutkimuksessa havaittiin oppimishalun olevan ahkeruutta tärkeämpää oppimistulosten kannalta. Tämä kuulostaakin loogiselta, sillä kamppailulajeissakin uskoakseni kehittyvät parhaiten ne, jotka ovat sydämellään mukana. Pakkopuurtaminen ei johda pitkäaikaisiin tuloksiin.

Uutta tässä tutkimustuloksessa on se, etteivät pelkästään kasvatus ja kouluympäristö vaikuta oppimistuloksiin, vaan genetiikalla on selvä osansa.

“This may indicate that aspects of character that are associated with interest and desire to learn may be stronger drivers of academic achievement than aspects of character associated with diligence and hard work,” said Tucker-Drob, noting that one way genes influence academic achievement is by influencing aspects of character that are relevant for learning.

[Mika]

Tämä uutinen on aika pelottava. Tuollaiset prosenttimäärät eivät saisi olla totta. Kysymys kuuluukin: miten tuosta päästään eteenpäin?

2000-luvun alussa suomalaisista koululaisista vain 5–6 prosenttia ei tavoittanut luku-ja laskutaidoissa minimitasoa. Vuonna 2012 heitä oli jo 12–13 prosenttia.

Tuloksia analysoinut Välijärvi huomasi, että varsinkin itä- ja pohjoissuomalaisten poikien osaaminen on romahtanut. Heistä lähes neljännes ei yllä lukutaidossa ja matematiikassa minimitasoon. Se tarkoittaa sitä, että heillä on vaikeuksia ymmärtää esimerkiksi sanomalehden uutisia tai laitteiden käyttöohjeita.

Minimitason alittajia on Itä- ja Pohjois-Suomen pojissa jo enemmän kuin teollistuneissa maissa keskimäärin.

Heikommin menestyvät juuri ne pojat, joiden kotiseutua rakennemuutos on kohdannut rajuimmin. Heidän motivaationsa koulutukseen on entistä heikompaa. He ovat nähneet, ettei koulutus enää takaa varmaa työpaikkaa. Siihen on siis turha panostaa.

Sama motivaation puute vaivaa monia muitakin suomalaisia nuoria, joiden lähipiirissä on työttömyyttä.

[Mika]

En osaa tiivistää tätä uutista, sillä siinä on asiaa sen verran paljon. Lukaiskaapa huviksenne.

Hallitus korvaamassa aikuis­koulutustuen lainalla – pienituloisten mahdollisuudet opiskella vaikeutuvat

Nämä ovat niitä leikkaustalkoita nyt. Osuikohan kirves nyt ihan oikeaan kohtaan?

[Lasse Candé]

Osuihan se oikeistolaisessa politiikassa tietenkin, missä luokkaeroja halutaan kasvattaa. Tuossahan on selkeästi sellainen meininki että oppivatpahan roskatöiden tekijät olemaan ja tietämään paikkansa. Eikä tarvitse kilpailla kaiken maailman roskasakin kanssa samoista työpaikoista, kun on jo aiemmin ollut varaa lähteä opiskelemaan oikeaa alaa.

[Mika]

Suomalaisnuoret ovat otsikon kysymyksestä enenevissä määrin ilmeisesti sitä mieltä, ettei kannata. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tekijöistä tämä laskutrendi johtuu.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011475130.html