Koulukiusaaminen

[Lasse Candé]

Ruotsinkielellä tehdään jako aktiiviseen ja passiiviseen "mobbning":iin. En tiedä tarjoaako suomenkieli vastaavaa mahdollisuutta niputtaa molempia asioita saman termin alle mielekkäästi. Kiusaamisessa on sanana aktiivisen toiminnan kaiku ja tällöin sana tarjoaa mahdollisuuden väitellä siitä onko ikävä toiminta kiusaamista.

Jos nyt kutsun sitä passiivista toimintaa passiiviseksi kiusaamiseksi, niin se voi monesti tuntua pahemmalta ja siihen puuttumisen välineet ovat jotain aivan muuta kuin aktiivisen kiusaamisen tapauksessa. Pahemmalta se voi tuntua siksi että siihen sortuu helposti myös "ne ihan hyvät tyypit" vahingossa tai silleen ettei ollut ihan loppuun saakka mietittyä. Ja Le1kkolan viesti osoittaa esimerkkinä että ne menevät siinä määrin helposti käsi kädessä että erottelu kiusaamiseksi ja joksikin muuksi on melko epäoleellinen.

[Kristian Hyvärinen]

Kiusaamisessa valkenee, kuten Lasse onkin jo avannut, varsin ikävällä tavalla se tosiseikka, että luokittelulla ja reaalimaailman asettamisessa luokkiin on voimakkaat rajoituksensa. Kiusaaminen on yksi niistä ilmiöistä, jota on hyvin vaikea lokeroida, koska merkittävä osa siitä on paitsi subjektiivista, myös tapahtuu rivien välissä, harmaan alueilla ja veteen piirrettyinä viivoina. Eri ihmisillä on todennäköisesti eri käsitys siitä, onko jonkun kohtelu kiusaamista, itse ansaittua tylyyttä, välinpitämättömyyttä vai kenties toverillista kiusoittelua. Ja kaikkiin noihin liittyy ihan eri tunnetason palaute. Viime kädessä kiusaamisen ymmärtäminen kokonaisuudessaan on mahdotonta, koska se ei useimmissa tapauksissa käsitä mitään yksiselitteistä ja yksioikoista tapahtumaketjua.

Yritä siinä sitten puuttua. Kokemuksia on toki monenlaisia, ja valitettavimpia ovat tilanteet, joissa tilanne tiedostetaan auktoriteettitasolla, mutta syystä tai toisesta valitaan olla puuttumatta.

[Mika]

Tässä on isä ottanut tilanteen haltuunsa.

Robenhorst halusi esimerkillään näyttää muille, että hänen koulukiusaaja-poikansa tulee oppimaan läksynsä ja muuttamaan tapansa. Hän haluaa poikansa olevan esimerkki siitä, että ihmiset voivat muuttua paremmaksi.

Mies keksi pojalleen muutamia tehtäviä rangaistukseksi siitä, että hän oli toiminut koulussa väärin. Timothy julkaisi netissä kuvan pojastaan ja tämän rangaistuksesta. Sopimuksen mukaan pojan täytyi muun muassa tehdä 50 punnerrusta rystystensä päällä ja herätä aamulla puoli viideltä juoksemaan 1,6 kilometrin lenkin. Lisäksi poika lupasi auttaa isäänsä kodin erinäisissä remonttihommissa.

Kayden oli luvannut pyytää anteeksi kiusaamiltaan oppilailta luokkansa edessä.

Poika paljastui koulukiusaajaksi – isä antoi ikimuistoisen opetuksen – Stara
http://www.stara.fi/2015/03/29/perheeni ... sayksesta/" onclick="window.open(this.href);return false;


Suomessa tuosta saattaisi seurata lastenhuollollisia toimenpiteitä.

[Lasse Candé]

Ihan asiaa. Nuo viitatut lh-toimenpiteet saattaisivat olla tosi kuin vesi (-kö?), mutta taitaa olla niin että tapa on harvinaisen tehokas ja ongelmaton. Kersa on hetken julkkis ja juttu unohtuu kokonaan. Sen sijaan ongelma lienee korjattu ikuisesti ja tästä on opittu. Isä-poika -suhdekin saattaa lujittua.

Tuo saattaa olla tätä päivää sellaisessa melko vastuullisessakin toiminnassa. Itse tahdon painottaa tuossa sitä puolta kuinka nätisti tuo juttu vaipuu unholaan samaan tahtiin kuin poika varttuu. Eli tahdon painottaa sitä pointtia että se kauhisteltu "kaikki säilyy netissä" on harhaa sikäli että pitää sisällään (muinaismediahenkisen) oletuksen että sillä olisi mitään väliä.

[Mika]

Tämä on hyvä uutinen.

Koulukiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -hankkeen uusista vaikuttavuustutkimuksista selviää, että toistuvasti kiusaavien peruskoululaisten määrä on pudonnut viimeisen viiden vuoden aikana yli kolmanneksella. Vielä vuonna 2009 oppilaista 11,3 prosenttia ilmoitti kiusaavansa muita, mutta viime vuonna kiusaajien osuus oli enää 6,7 prosenttia.

Samalla kiusatuksi joutuvien oppilaiden määrä on vähentynyt 16,5 prosentista 12,8:aan. Vuosina 2009–14 tehdyssä tutkimuksessa oli mukana keskimäärin 1 500 KiVa-hankkeeseen sitoutunutta koulua per vuosi. Noin 90 prosenttia Suomen kouluista on rekisteröitynyt KiVa Koulu -ohjelman käyttäjiksi.

[flammee]

http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_koul ... en/7931792" onclick="window.open(this.href);return false;

Koulukiusaamista tutkinut Katri Säkö-Arias vaatii koulukiusaajille nykyistä selkeästi kovempia rangaistuksia tekemisistään.

– Olen läheltä joutunut katsomaan koulukiusaamista ja sen seurauksia. Olen keskustellut siitä nuorten kanssa ja kuullut heiltä, että heitä vaivaa se, ettei kiusaamisesta ole selkeitä seurauksia. On vaan jotain keskustelua ja jälki-istuntoa, kertoo Paha koulu -nettisivuston perustajiin kuuluva, rovaniemeläinen Säkö-Arias Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.

– Viesti siitä on, että kiusaaminen on samantyyppinen rike kuin esimerkiksi myöhästyminen tai läksyjen tekemättä jättäminen. Seurauksien pitäisi olla paljon selkeämmät ja ihan eri tasoa. Ne eivät voi olla samassa kastissa myöhästymisen kanssa.

– Kiusaamisesta pitäisi jäädä luokalle ja käytösnumeron pitäisi olla hylätty. Hylätyn käytösnumeron pitäisi olla yksi peruste jättää oppilas luokalle. Se kertoisi, että oppilaan sosiaaliset käyttäytymistaidot eivät vastaa hänen luokkatasoaan, ja siksi ei voi siirtyä seuraavalle luokalle, opetusalalla työskentelevä Säkö-Arias linjaa.

Kiusattujen vanhemmille omia keskusteluryhmiä

Säkö-Ariaksen mielestä kouluihin pitäisi perustaa myös vertaistukiryhmiä koulukiusattujen lapsien vanhemmille.

– Että vanhemmat voisivat keskustella keskenään ja vaihtaa kokemuksia. Koulukiusaaminen on vanhemmille tuskallista ja vanhemmat ovat sen kanssa hirveän yksin. Keskustelurinki auttaisi asioiden käsittelyssä.

Suomen kouluissa suosittu KiVa Koulu -ohjelma on tehnyt pitkään työtä kiusaamisen kitkemiseksi. Säkö-Arias kuitenkin arvostelee KiVa Koulua selvin sanoin.

– KiVa koulu ei toimi. Nuoret itse sanovat, että se ei toimi. Pitää tehdä jotain muuta, sillä koulukiusaaminen on valtavan tuhovoimainen ilmiö, ja se voi hyvin edelleen.

KiVa Koulu -ohjelman käyttäjiksi on Suomessa rekisteröitynyt noin 2 500 koulua. Tämä vastaa noin 90 prosenttia Suomen perusopetuskouluista.

Kiusaaja voi olla suosittu tyyppi, kiusattu ärsyttävän rasittava

Säkö-Ariaksen mielestä ongelma koulukiusaamiskeskustelussa on, että asiaa yksinkertaistetaan liikaa.

– Se on hyvin monimutkainen ongelma. Nuorten käyttäytyminen puristetaan tiukkaan stereotyyppiseen malliin, josta he eivät lopulta enää tunnista itseään ja sitä kiusaamista. Välttämättä opettajatkaan eivät tunnista, koska annetaan tietyt roolimallit. On kiusaaja, kiusattu ja kiusaajan apuri. Se haittaa suuresti, koska todellisuus on aivan toista.

Säkö-Ariaksen mukaan tavallisessa mallissa kiusattu on heikko ja sympaattinen, hyvä ystävä, joka tarvitsee puolustusta ja puolustajaa. Kiusaaja taas on pahis, vähän pelätty ja ei pidetty.

– Ja tabu on - kukaan ei sano ääneen - että kiusaaja voi olla oikein hyvä kaveri ja hyvä tyyppi, oikein pidetty ja oikein luotettava ystävä. Kiusattu taas voi itse asiassa olla hyvin ikävä ihminen, hyvin ärsyttävä ja rasittava henkilö. Sen takia ihmiset eivät tunnista, että mikä tämä kiusaamisilmiö oikeastaan on.

[Lasse Candé]

Vähän vaikuttaa Säkö-Arias (on muuten melkosen boossi nimi ) ns kulmikkaalta tyypiltä.

Kritiikki KiVa Koulua kohtaan vaikuttaa aika ohuelta. Vähän niinkuin siltä tyypilliseltä valitusvirreltä että "mikään ei muutu", kun tosiasiassa kai on enemmänkin niin että tarpeeksi paljon ei muutu. Näinhän se on aina. Mutta voisi vähän kunnioittaa, varsinkin Mikan edellisen valossa.
Joo, varmasti jotkut kiusatut tai paljon kiusaamista näkevät kokevat että KiVa Koulu ei toimi. Ihmekös tuo. Voiko tuollaista asiaa mielekkäästi tiedustellakaan oppilailta ja mitä edes tarkoittaa "nuoret itse sanovat että se ei toimi"? Nuoret sanovat aika kirjavanlaista settiä melko moninaisista aihepiireistä.

Nyt sitten vain odotetaan Paha koululta vastaavia näyttöjä maanlaajuisesti.


Ei siinä, tuo lopun juttu on kyllä melko painava pointti.

[Mika]

Tämä kuulostaa hyvältä.

Kun oppilaat pääsevät purkamaan itseään tuntien välissä, keskittymiskyky paranee ja kiusaaminenkin vähenee. Tässä yksinkertaistettuna Vantaan Ylästön alakoulun resepti viihtyvyyden parantamiseksi. Koulussa on meneillään projekti, jonka tuloksena koulussa siirrytään pelkästään liikuntakäyttöisiin tiloihin. Tämä tarkoittaa jo nyt muun muassa sitä, että käytävillä voi kiipeillä, juosta temppurataa ja hakata nyrkkeilysäkkiä. Löytyypä koulusta vapaasti käytössä oleva painimolskikin.

– Oppilaat, joilla on ollut koulussa vaikeaa, ovat saaneet purkaa energiaansa nyrkkeilemällä. Näyttää, että heidän osaltaan koulumenestys on selkeästi parantunut. Kun nyrkki menee vähän pitkälle, toki hanskat kädessä, ja kaveriin sattuu, niin toinen on pahoillaan siitä. Se on empatiaa, sanoo koulun rehtori Erkki Tulkki.

[Ralle Ryökäle]

Kiva-Koulu hommassa lähes joka tapauksessa asia päättyy aina siihen että molemmat osapuolet pyytävät toisiltaan anteeksi, vaikkei olisi mitään syytä. Nähnyt niin monta kertaa sivusta että asia päättyy näin.
Enää ei sanota suoraan edes vanhemmille että "Teidän lapsi on kiusaaja" vaan aina syyllistetään kaikki mukana olleet.
Ämmät.

[Point]

Pitää ymmärtää nääs. Syynä kiusaamiseen voi olla se, ettö toisella paha olla ja hän hakee huomiota kiusaamalla, kun ei kotoa sitä saa. Lisäksi kiusattu voi olla jotenkin erilainen, joten se on ihan ymmärrettävää, että lapsi kiusaa..


" onclick="window.open(this.href);return false;

[video][/video]

[Mika]

Pitää ymmärtää nääs. Syynä kiusaamiseen voi olla se, ettö toisella paha olla ja hän hakee huomiota kiusaamalla, kun ei kotoa sitä saa. Lisäksi kiusattu voi olla jotenkin erilainen, joten se on ihan ymmärrettävää, että lapsi kiusaa..

Vaikka tämä tietysti oli sarkasmia, mutta kun sitä edelsi tuo Rallen viesti, voin kertoa ettei se nyt todellakaan noin ole. Kyllä näihin kouluissa puututaan ihan muilla tavoin kuin silittelemällä päätä. Kouluja on toki monenlaisia, mutta mikään yleispätevä sääntö tuo syyllisyyden jakaminen ei ole. Noita tapauksia on kanssa kovin erilaisia.

Asia on sikseen aika vakava, ettei se minusta ihan pelkkä vitsi ole.

[Mjölnir]

Pitää ymmärtää nääs. Syynä kiusaamiseen voi olla se, ettö toisella paha olla ja hän hakee huomiota kiusaamalla, kun ei kotoa sitä saa. Lisäksi kiusattu voi olla jotenkin erilainen, joten se on ihan ymmärrettävää, että lapsi kiusaa..

Vaikka tämä tietysti oli sarkasmia, mutta kun sitä edelsi tuo Rallen viesti, voin kertoa ettei se nyt todellakaan noin ole. Kyllä näihin kouluissa puututaan ihan muilla tavoin kuin silittelemällä päätä. Kouluja on toki monenlaisia, mutta mikään yleispätevä sääntö tuo syyllisyyden jakaminen ei ole. Noita tapauksia on kanssa kovin erilaisia.

Asia on sikseen aika vakava, ettei se minusta ihan pelkkä vitsi ole.

Olen itse nähnyt esimerkin "Kiva-koulusta", ja se meni juuri niinkuin Mika sanoi. Ei siellä kiusaajan päätä silitelty ja uhria syyllistetty. Homma hoidettiin oikein vakavasti ja asiallisesti sekä tyylikkäästi

[Point]

Pitää ymmärtää nääs. Syynä kiusaamiseen voi olla se, ettö toisella paha olla ja hän hakee huomiota kiusaamalla, kun ei kotoa sitä saa. Lisäksi kiusattu voi olla jotenkin erilainen, joten se on ihan ymmärrettävää, että lapsi kiusaa..

Vaikka tämä tietysti oli sarkasmia, mutta kun sitä edelsi tuo Rallen viesti, voin kertoa ettei se nyt todellakaan noin ole. Kyllä näihin kouluissa puututaan ihan muilla tavoin kuin silittelemällä päätä. Kouluja on toki monenlaisia, mutta mikään yleispätevä sääntö tuo syyllisyyden jakaminen ei ole. Noita tapauksia on kanssa kovin erilaisia.

Asia on sikseen aika vakava, ettei se minusta ihan pelkkä vitsi ole.

Juu.. Hieman vakavalla asialla vitsailun. Defenssiksi sitä kai kutsutaan, kun oksettaville asioille nauretaan. Mutta noita lauseita on kuullut joskus oikeasti kiusaamiskeskusteluiden yhteydessä kansan syvien rivien suusta/näppäimistöstä. Kasvatuksen ammattilaiset tuskin edes lankeavat moiseen edes vitsillä. Lähipiiristä kuultuna ainakin erään Tamperelaisen koulun rehtori puuttui saman tien kiusaamiseen ja se päättyi sitten siihen.

Pahoittelen, jos sarkasmini loukkasi jotain

[Mika]

Kiusaamista on tutkittu.

Lapsena kiusaamisen uhriksi joutuvat sairastuvat aikuisena mielenterveysongelmiin selvästi muita todennäköisemmin.

Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kiusattujen ongelmat ovat jopa pahempia kuin vanhempiensa fyysisen tai psyykkisen kaltoinkohtelun uhriksi joutuvien.

Tulokset osoittivat, että verrattuna kaltoinkohtelua kokeneisiin ahdistuneisuus, masennus ja itsetuhoisuus olivat aikuisiässä yleisempiä osallistujilla, joita oli kiusattu lapsena tai nuorena.

Eniten mielenterveysongelmia oli kuitenkin niillä, jotka olivat joutuneet sekä kaltoinkohtelun että kiusaamisen uhreiksi.

Kiusaamisen jättämät psyykkiset vammat jatkuvat usein koko elämän ja ulottuvat hyvin monille elämän alueille, aiemmista tutkimuksista tiedetään.

Kiusaamisen uhreilla on mielenterveysongelmien lisäksi muun muassa taloudellisia ongelmia sekä vaikeuksia solmia ihmissuhteita.

Kiusattujen lasten mielenongelmat pahempia kuin vanhempien kaltoinkohtelemien | Yle Uutiset | yle.fi
http://yle.fi/uutiset/kiusattujen_laste ... en/7971584" onclick="window.open(this.href);return false;

[Lasse Candé]

Mitä tarkoittaa "kaltoinkohtelu" kun se laitetaan kiusaamisen kanssa vastakkain?
Eikös kiusaaminenkin ole kaltoinkohtelua. Mä muuten luulin että kyseistä sanaa käytetään nykyään vain läpällä.

Se siitä naureskelusta ja asiaan...

Tuosta lainauksesta ei ainakaan ilmene kausaliteettia ja kysymys siitä onkin mielenkiintoinen molemmin puolin.
(Aiheuttaako kiusaaminen... vs päätyykö ihmistyyppi X kiusatuksi sekä näiden mahdollinen vuorovaikutus eli kierre.)

Uskoisin että mielenterveysongelmiin "ladatummat" päätyvät helpommin kiusatuksi. Vastaavasti uskon että jos tällainen lapsi saa kasvaa turvallisesti hän löytää välineitä elämän vastoinkäynneistä selviämiseen. Uskon että kiusaaminen voi laittaa tällaisen kasvun väärille raiteille. Tuntemani kiusatut tuntuvat kärsivän usein tietynlaisesta pessimismistä ihmiskuntaa kohtaan jota ei soisi kellekään ja josta spekuloin että sitä ei tarvitsisi näilläkään olla, jos vain olisi mennyt jutut vähän paremmin.