Eläinsuojelu

[nipsuli]

Niinpä. Jos se koko ajan hakeutuu rantaan, niin ei hyvin käy Täälläpäin ei taida ihan hirveästi olla edes mursulle sopivaa ravintoa.
Aika usein villieläinten kohdalla se lopettaminen on itse asiassa melko järkevä ratkaisu, riippuen miten huonokuntoinen yksilö on kyseessä. Näissä on aina myös mietittävä hoitohenkilökunnan turvallisuutta ja miten eläin stressaa hoitotoimenpiteitä, samoin kuin millaisia hoitotoimenpiteitä tarvitaan ja miten ne voidaan tehdä ilman isompaa kontaktia ihmisiin ja aiheuttamatta vaaratilanteita. Jotkut villieläimet voivat mennä stressistä huonompaan kuntoon kuin alunperin olivat. Aikuinen mursu painaa henkilöauton verran ja mursut saa jopa jääkarhuja hengiltä, eli ihan kovin lähelle ei kannata mennä. Milläs sen rauhoittaakaan, paksu nahka ja paksu rasvakerros, eli neula saisi olla melko järeä ja pitkä, puhumattakaan 1,5 tonnisen merielukan kuljettamisesta (ei todellakaan onnistu hereillä).

[katar]

Nyt se ressukka oli joutunut kalastajan rysään; vaikuttaa kyllä vähän huonolle. Sitten oli pyrkinyt rantaan päin. Kaveri on niin sekaisin suunnista varmaankin, ettei ressukka tiedä minne pitäisi mennä. Ja ruokaa täältä mursu saa kuulemma huonosti, että huonolta näyttää... Ehkä se lopettaminen olisi armollisempaa, ettei se jää kärsimään turhaan.

[Mika]

Saapa nähdä mitä tuolle eksyneelle jättiläiselle käy. Mutta on hän hyvän kommentin jo antanut.

[Jani Rantalainen]

Lainatakseni The Pääkkösiä... TULE APUUN ANJA!

[nipsuli]

Vmp ja kakkahymiöt päälle.

Oikeudessa kiisteltiin siitä, aiheuttaako sähköpannan käyttäminen aina kipua koiralle.

Kuten eläintenkouluttajan tutkinnon suorittanut tuttuni sanoi: on se nyt kumma kun eläintarhoissa pystytään villieläimille opettamaan verinäytteenotto (joka aiheuttaa kipua) positiivisella vahvistamisella, mutta miellyttämisenhaluiselle ja palvelualttiille koiralle muka ei pysty opettamaan noutoa ja seuraamista ilman sähköpantaa ja karvoista repimistä.

Ja vaikka pannasta nostaminen ei aiheuttaisi kipua, voi se aiheuttaa esim. vaurioita henkitorveen.

[Mika]

Luulen maailman muuttuneen monilla tavoin sen verran, että tällaisia eivät niin monet enää ohita pelkällä olankohautuksella. Ihmiskunta kehittyy, jolloin tuollaiset jälkeenjääneet erottuvat entistä paremmin joukosta.

Olen joskus miettinyt, millaisia ihmisiä nuo koiria alistavat ovat. Tiedän erästä reittiä pitkin, että niissä piireissä on paljon luonnehäiriöisiä ihmisiä ja sellaista mopokerhomaista diktatuurista hierarkiaa. Totta kai siis suurin osa koirankouluttajista on täysijärkistä porukkaa, mutta varsinkin kuulemma juuri tuo suojelukoulutus vetoaa tietynlaisiin, vääränlaisiin ihmisiin, joilla on kaikenlaisia kahnauksia elämässään.

Se on hyvä että näitä käsitellään oikeudessa ja tiedotusvälineissä.

[Kari Aittomäki]

On epämiellyttävän paljon ihmisiä jotka hahmottavat koiransa aseena.
Ei siis pelkästään suojelukoirien omistajissa vaan ihan tavan ihmisissä.

Mä jouduin monasti puoustamaan vanhentuvaa ja jäykistyvää koirakaveriani kaikenmoisten öyh-öyh-rotukoirien hyökkäyksiltä.
Ei ollu kivaa, ei ne tekoset joita jouduin tekemään eikä etenkään niitten lauttasaarelais-lutkuttajien käninän kuuntelu.
Kerran hain aseen sisältä. Läheltä piti.

Idiootteja kaikki tyynni.
Ja jotenkin tuntuu että nää vaarallisten koirien omistajat ja kouluttajat/alistajat on pirun outoja kierokalloja.
Poikkeuksetta kaikki.

[tohtorismies]

Luulen maailman muuttuneen monilla tavoin sen verran, että tällaisia eivät niin monet enää ohita pelkällä olankohautuksella. Ihmiskunta kehittyy, jolloin tuollaiset jälkeenjääneet erottuvat entistä paremmin joukosta.

Olen joskus miettinyt, millaisia ihmisiä nuo koiria alistavat ovat. Tiedän erästä reittiä pitkin, että niissä piireissä on paljon luonnehäiriöisiä ihmisiä ja sellaista mopokerhomaista diktatuurista hierarkiaa. Totta kai siis suurin osa koirankouluttajista on täysijärkistä porukkaa, mutta varsinkin kuulemma juuri tuo suojelukoulutus vetoaa tietynlaisiin, vääränlaisiin ihmisiin, joilla on kaikenlaisia kahnauksia elämässään.

Se on hyvä että näitä käsitellään oikeudessa ja tiedotusvälineissä.

Tässä ollaan kerrankin samaa mieltä.

Mutta tässäkin tulee se kuuluisa mutta, mitä oikeisiin suojelukoiriin tulee niin sähköpannasta on hyötyä. Poliisi on melko "kusessa" kun sähköpanta on kielletty ja esimerkiksi nyky malit ovat äärimmäisen korkeaviettisiä. Kyllä ne koulutettua saadaan ilman sähköäkin mutta aikaa se vie 2-3krt enemmän ja koirilla vie äärimmäisen pitkään että ne alkavat olla siinä kunnossa että ne voi viedä ihmisten ilmoille. Jenkki videoita virkakäytössä olevista ylikireistä koirista löytyy kyllä. Sitten ne hyvät yksilöt taitavan kouluttajan käsissä ovat tälläisia ja näillä koirilla on sitä sähköä käytetty hyvin usein. Kysymyshän on siinä että miten sitä käytetään ja miten paljon, yleisesti ottaen koko koiran koulutus perustuu rotutyypillisen käytöksen sekä yksilön ymmärtämykseen. Ja positiivisen sekä negatiivisen vasteen ajoitukseen. Koirathan siis käyttävät keskinäisessä kommunikoinnissaan terävää väkivaltaa/kipua/edellämainittujen uhkaa mutta ajoittavat sen äärimmäisen taitavasti.

[Mika]

Tässä uutisartikkelissa metsästysmuistojen eri puolia käsitellään eri tahojen haastatteluiden kannalta. Yksi haastatelvat on Aleksi Lumme, jonka kanssa @Mjölnir teki yhteistyötä rakentavan metsästysdialogin aloittamiseksi.

https://yle.fi/a/74-20015109

[Mjölnir]

Tässä uutisartikkelissa metsästysmuistojen eri puolia käsitellään eri tahojen haastatteluiden kannalta. Yksi haastatelvat on Aleksi Lumme, jonka kanssa @Mjölnir teki yhteistyötä rakentavan metsästysdialogin aloittamiseksi.

https://yle.fi/a/74-20015109

Wahlbergin mielestä eläimen tappaminen pelkästään metsästysmuiston takia ja useimmiten ulkomailla ei ole enää tänä päivänä eettistä ja sen takia metsästysmuistojen maahantuonti tulisi kieltää kokonaan.

Tämä on sellainen yleinen kuvitelma, että eläimiä tapettaisi PELKÄSTÄÄN metsästysmuiston takia, asia ei kuitenkaan välttämättä ole näin.
Esimerkiksi vanhojen ja huonokuntoisten yksilöiden poisto tuo merkittävästi rahaa paikallisille yhteisöille. Lisäksi kannanhoidollisen metsästyksen (tyhmä sana, miksi vaan ei voitaisi puhua säädellystä metsästyksestä, niin kuin muidenkin riistaeläinten kohdalla) on huomattu monissa yhteyksissä vähentävän salametsästystä, parantamalla sosiaalista hyväksyntää ihmiselle haittaa aiheuttavien eläinten kohdalla ja jopa mahdollistavan kantojen säilymisen elinvoimaisina.

[Lasse Candé]

Mielestäni viittaus pelkästään metsästysmuiston takia tappamiseen ei tarkoita sitä että kaikki tappaminen tehtäisiin pelkästään muiston takia.

Se on ainoastaan viittaus siihen, että osa tappamisesta tehdään tästä syystä ja sitten viitataan siihen osaan, oli se osa sitten miten pieni tai iso tahansa.

[tapsaattori]

Siinä missä Suomessa riistanhoitoyhdistykset kannansäätelyn ohella tekevät arvokasta riistanhoitotyötä mm. pyytämällä supeja ja minkkejä ja perustamalla riistapeltoja, Afrikan trofeemetsästysbisnes pyrkii maksimoimaan taloudellisen voiton. Hyvä esimerkki on uutisessakin kuvattu Etelä afrikan villieläinfarmi jossa kasvatetaan leijonia turistien ammuttavaksi. Ei sillä ole mitään tekemistä luonnonvaraisten laumojen elinolojen parantamisen kanssa, päinvastoin. Vaikka E-Afrikka on vain yksittäinen esimerkki jonka pohjalta ei voi tehdä laajoja yleistyksiä, niin tilanne ei ole paljon parempi muualla... esim..

Myöskään tämän alla linkissä olevan kirjoituksen perusteella trofee metsästys ei ole vaikuttanut mitenkään havaittavan positiivisesti leijonapopulaatioihin, päinvastoin määrä pienenee ja syy on ennenkaikkea luontaisten elinaluiden tuhoutuminen. Joskaan vaikka trofeemetsästyksen ei arvioida olevan myöskään mikään suoranainen uhka leijonakannoille, ei se ole onnistunut tuomaan kohennustakaan tilanteeseen. Utilitaristinen seuraus-etiikka ei afrikan trofeemetsästyksen tapauksessa oikein toimi sen puolesta, koska hyviä seurauksia ei käytännössä ole havaittu. Alla olevassa kirjoituksessa perinteisiä luonnonsuojelukeinoja ja niihin resurssointia pidetään tärkeänä yhtälailla kuin mm. maiden sivistyksen ja tasa-arvon kehittymistä.

"The true cost of saving African lions, and their prey and habitats, is estimated to be around US$1billion per year. With such funding, Africa could quadruple its lion numbers up to 100,000 without creating any new protected areas. At the moment, lions exist at only about a quarter of their ranges’ full capacities. Funding and community engagement are both critical to increasing this figure."

Vuoropuhelun tärkeydestä olen samaa mieltä Aleksi Lumpeen kanssa. Trofeemetsästyksen nykytila Afrikassa pitäisi myös pystyä arvioimaan objektiivisesti

https://theconversation.com/amp/trophy- ... ion-185907

Kirjoittaja Hans Bauer on Oxfordin yliopiston biologi, joka on tutkinut leijonia Afrikassa 25 vuotta.