Vapaaottelun evoluutio

[antti_lk]

Jotenkin tuntuu hassulta, ettei mattomättäjille anneta sellaista kevyttä avausmahdollisuutta, samalla tapaa kun mattopainiin pohjaaville. Oletettavasti hanskat kovenee ammattilaisissa ja jo pelkästään säärisuojien puuttuminen on aika valtaisa ero, puhumattakaan vaarallisista polvilukoista etc. Kaiken tuon joutuisi kohtaamaan ensimmäisessä kosketuksessaan vapaaotteluun, mikäli tahtoo ottaa ensikosketuksensa lajiin niin, että maassa vedetään ”vaparia”, eikä lukkopainia. En tiedä kokeeko kukaan muu tätä kummalliseksi tai rajoittavaksi.

Tehokas mattolyöminen vaatii poikkeuksetta vahvan lukkopainipohjan. Jos "lukkopaini" ja varsinkin positiopeli ei ole hanskassa niin asiansa osaava vastustaja pistää kädettömän GnP-miehen nippuun alta aikayksikön. Mattolyömisestä ei vaan yksinkertaisesti tule mitään jos ei osaa painia. Siksi pitkä amatööriura ja vapaaottelun "harjoittelu" kevyemmillä säännöillä on viisasta. Matossa ehtii kyllä mäiskimään sitten kun riittävä pohja on ensin luotu "lukkopanilla", ja jos ei malta sitä "paria" vuotta aktiivisesti kisata amatöörisäännöillä, niin laji on todennäköisesti väärä.

[Benu]

Juuri niin kun Antti sanoo. Vapaaottelu on kehittynyt niiiiiin paljon viime aikoina. Se on aika mukava huomata kuinka se laji on mennyt eteenpäin aina kun treeneihin tulee tyyppejä mm. Vaasan vapaaottelijoista. Siellä ei kauheesti paneuduttu muuhun kun alasvienteihin ja guardista lyömiseen. Sillä pärjäs siihen aikaan hyvin, mutta ei sillä pitkälle pötkitä nykypäivänä. Niin ku mä kirjotin tonne katu vs sali- threadiin, ni kun päällä oleva lähtee lyömään, jää aina aukkoja. Tasapaino on hukassa ja kädet/niska tarjolla; triangelia, jujia ja sweeppejä. Jos ei ole hyviä mattoskillsejä ei niillä lyönneillä todellakaan tee yhtään mitään. Ja jos ei osaa sitä guardia ohittaa, ni ei se siitä helpotu lyömällä. Sen takia mä nautin kun mä huomaa kuinka paljon tää laji/ottelijat on kehittyny viime aikoina.

Ja Felippewii, kyllä saa ottaa ammattilaismatsia vaikka suoraan jos vaan on meriittejä taustalla. Esim. Mathias Klockars ei ole koskaan amatööri matseja ottanu, mutta kun mies on ammattilaisten potkunyrkkeilyn maailmanmestari, niin hän on saanut poikkeusluvan otella ilman amatööritaustaa.

[Kari Aittomäki]

Tämä on todellakin niin totta.
Vapaaottelu on mennyt sekä lajina että instituutiona hemmetinmoisesti eteenpäin.
Sekä hyvässä että ei-niin-hyvässä.
Kuten asiaan kuuluu.

Mutta silti ei ole syytä kikatella alkuaikojen menolle..
Finfighter, UFC-häkkiin ilmestyi myöhemmin aika arveluttaviakin tapauksia mutta viittaamasi "läski jolta kenkästiin hampaat sponssien syliin"..
Teila Tuli on kuitenkin rankattu sumo-ammattilainen, rikishi ja makushita.
Siinä turnauksessa ainoastaan Gerard Gordeau oli riittävästi ja yksinkertaisesti tarpeeksi kova niittaamaan Tulia suoraansanottuna turpaan. Eli poistaan. Match-makingin kiemuroita tämäkin.
Veikkaanpa että Ken Shamrockikin ois ollu liemessä sumo-ammattilaisen kanssa, Royce olisi tuskin saanut edes jalkoja ympäriasti, guardi ois kyllä jääny pahoin vajaaksi. Jakun TeilaT oli vielä bokraillukin, kääk..

Eli hiukan otetta noihin kommentteihin, kiitos.

[Andy]

Veikkaanpa että Ken Shamrockikin ois ollu liemessä sumo-ammattilaisen kanssa, Royce olisi tuskin saanut edes jalkoja ympäriasti, guardi ois kyllä jääny pahoin vajaaksi.

" onclick="window.open(this.href);return false;

[Benu]

No kikatella ja kikatella. Sehän brawlaamista mun silmissä. Jätkät oli yksulotteisia, melkeenpä jokaikinen. Sen takia kun puhutaan vapaaottelusta ja alkuajan UFC:matseista, musta ne oli täyttää roskaa. Sitten on ihan eri asia että kuinka kovia nää sällit oli. Koska en mä olis uskaltanu sinne häkkiin nousta. Todella kunnioitettavaa että sinne uskaltautu tyyppejä, mutta ei se nyt mun mielestä vaan ole kauheen kaunista katseltavaa.

Ja lisätäkseni, niin eihän guardia tarvitse saada kiinni. Ite pidä oman guardini 95% ajasta auki Andy pistikin linkkiä tossa ylempänä.

[Jussi Häkkinen]

Alkuaikoina matsit olivat kiinnostavia. Diversiteettiä paljon, tasoerot huimia (muutama kunnon yksipuolinen käkättely & rokkenrolmatsi) ja tyyliä haettiin.

Nykyiset tasaiset matchmakingit tekevät lajista todella tylsän. Sama juttu muissakin kamppailulajeissa - tasaista menoa on tylsintä katsoa.

[Nico Koskeva]

Totta, matsit oli paljon jännittävempiä silloin kun tappelijat osasi yhden osa-alueen. Toinen matossa ja toinen pystyssä.

[porky]

Alkuaikoina matsit olivat kiinnostavia. Diversiteettiä paljon, tasoerot huimia (muutama kunnon yksipuolinen käkättely & rokkenrolmatsi) ja tyyliä haettiin.

Nykyiset tasaiset matchmakingit tekevät lajista todella tylsän. Sama juttu muissakin kamppailulajeissa - tasaista menoa on tylsintä katsoa.

Totta, matsit oli paljon jännittävempiä silloin kun tappelijat osasi yhden osa-alueen. Toinen matossa ja toinen pystyssä.

hmm... Mulla on erilainen käsitys jännittävästä .

Tietenkin tasainen matsi voi olla pettymys jos viihdearvon määrittää sen perusteella kuinka paljon näkee verta ja suolenpätkiä. Voihan se jonkun mielestä jännittävääkin olla.

[Lelu]

Jotenkin tuntuu hassulta, ettei mattomättäjille anneta sellaista kevyttä avausmahdollisuutta, samalla tapaa kun mattopainiin pohjaaville. Oletettavasti hanskat kovenee ammattilaisissa ja jo pelkästään säärisuojien puuttuminen on aika valtaisa ero, puhumattakaan vaarallisista polvilukoista etc. Kaiken tuon joutuisi kohtaamaan ensimmäisessä kosketuksessaan vapaaotteluun, mikäli tahtoo ottaa ensikosketuksensa lajiin niin, että maassa vedetään ”vaparia”, eikä lukkopainia. En tiedä kokeeko kukaan muu tätä kummalliseksi tai rajoittavaksi.

Tehokas mattolyöminen vaatii poikkeuksetta vahvan lukkopainipohjan. Jos "lukkopaini" ja varsinkin positiopeli ei ole hanskassa niin asiansa osaava vastustaja pistää kädettömän GnP-miehen nippuun alta aikayksikön. Mattolyömisestä ei vaan yksinkertaisesti tule mitään jos ei osaa painia. Siksi pitkä amatööriura ja vapaaottelun "harjoittelu" kevyemmillä säännöillä on viisasta. Matossa ehtii kyllä mäiskimään sitten kun riittävä pohja on ensin luotu "lukkopanilla", ja jos ei malta sitä "paria" vuotta aktiivisesti kisata amatöörisäännöillä, niin laji on todennäköisesti väärä.

Ymmärrän kuvakulman, josta asiaa katsot.

On kuitenkin olemassa myös ihmisiä, jotka omaavat jo lajitaustaa. Ajatellaan nyt vaikka henkilöitä, joilla tuo kontrolli matossa on hanskassa ja positiot tuttuja (taustalla jokin mattolaji tai lajeja), mutta tekniikka kaipaisi kuitenkin päivitystä ja/tai sovittamista vapaaotteluun sopivaksi. Mikäli vapaaottelussa olisi amatöörisarja, jossa saa lyödä matossa, voisi tällaisen taustan omaava kaveri kehittää mattotekniikkansa mattomättömäisempään suuntaan jo heti vapaaottelu-uran alussa, mikäli kokee sen olevan puhdasta lukkopainia tehokkaampi lähestymistapa.

En ole missään vaiheessa penännyt sitä, että ”ammattilaiskehiin” pitäisi voida siirtyä nopeasti. Olen yrittänyt ilmaista, että amatööriaika voisi sallia itsensä kehittämisen kohti tekniikkaa, joka sitten palvelisi ”ammattilaisena”.

[Presenter]

Olen yrittänyt ilmaista, että amatööriaika voisi sallia itsensä kehittämisen kohti tekniikkaa, joka sitten palvelisi ”ammattilaisena”.

Tätä kutsutaan "harjoitteluksi". Voisin arvailla, että kaikissa oikeissa vapaaotteluseuroissa treenataan myös mattolyömistä, vaikka ottelijat eivät ammattilaissäännöillä ottelisikaan - tai olisi edes muutamaan vuoteen ottelemassa.

[Benu]

Alkuaikoina matsit olivat kiinnostavia. Diversiteettiä paljon, tasoerot huimia (muutama kunnon yksipuolinen käkättely & rokkenrolmatsi) ja tyyliä haettiin.

Nykyiset tasaiset matchmakingit tekevät lajista todella tylsän. Sama juttu muissakin kamppailulajeissa - tasaista menoa on tylsintä katsoa.

Totta, matsit oli paljon jännittävempiä silloin kun tappelijat osasi yhden osa-alueen. Toinen matossa ja toinen pystyssä.

hmm... Mulla on erilainen käsitys jännittävästä .

Tietenkin tasainen matsi voi olla pettymys jos viihdearvon määrittää sen perusteella kuinka paljon näkee verta ja suolenpätkiä. Voihan se jonkun mielestä jännittävääkin olla.

Juuri näin!!! Tokihan se tuo vähän lisää jännitystä otteluun jos vaikka toinen rupeaa vähän vuotamaan jne. Mutta pikkeminki keskeytysriskin takia. Kattokaa vaikka tämä matsi:

PART 1: " onclick="window.open(this.href);return false;
PART 2: " onclick="window.open(this.href);return false;

Ja sanokaa ettei tuo ollu viihdyttävä ottelu vaikka ei ollut verta taikka lopetusta.

[Jussi Häkkinen]

Ja sanokaa ettei tuo ollu viihdyttävä ottelu vaikka ei ollut verta taikka lopetusta.

Liian pitkä ja tasainen, liikaa staattista nysväystä. Ts. ei se nyt juuri viihdyttänyt (vaikka kuinka napsi eteenpäin tylsiä kohtia).

[Lelu]

Ja sanokaa ettei tuo ollu viihdyttävä ottelu vaikka ei ollut verta taikka lopetusta.

Liian pitkä ja tasainen, liikaa staattista nysväystä. Ts. ei se nyt juuri viihdyttänyt (vaikka kuinka napsi eteenpäin tylsiä kohtia).

Mä en tosin oo ollu koskaan kovin hyvä innostumaan minkään urheilun seuraamisesta (oon aina mieluummin potkinu palloa ite, kun kattellu muiden tekevän sitä). Vapari on poikkeus, mut tollaset matsit, joissa ei tapahdu mitään spektaakkelimaista tai ylipäätään säveyttävää, ei vaan innosta. On eriasia saako niistä sitten irti jotain mikä ei varsinaisesti oo viihdettä. Vastaavaa mättöä kun o nähny tarpeeks, niin siihen jotenkin turtuu.

[Jasse]

Jotta nykyvapari olisi viihdyttävää seurata katsojan tulee ymmärtää vapaaottelun taktiikkaa, eri positioiden luonnetta, lukkojen hakemista jne. Moni "normi" katsoja ei ymmärrä edes RNCtä, saati sitten triangelia tai omoplaattaa. Ihmettelee vaan että miksi toinen luovutti. Kouliintunut MMA-fani tunnistaa jokaisen lopetusyrityksen, ja haukkoo henkeään kun guardi-pelaaja liikuttaa uhkaavasti lantiotaan.
Toinen tärkeä aspekti on ottelijoiden ja heidän vahvuuksiensa tunteminen. Kuvitellaan että en olisi ikinä katsonut vapaaottelua enkä harrastaisi kamppaililajeja ja katsoisin nyt ensimmäisen ja viimeisimmän UFCn niin olen satavarma että juhlisin Gerard vs Teila Tulin matsia ja nukahtaisin GSP vs Fitch matsin aikana.
Tässä linkit matseihin:

GG vs TT: " onclick="window.open(this.href);return false;
GSP vs JF: http://www.mmalinker.com/xExternal.php?vidid=6623" onclick="window.open(this.href);return false;

Sehän on selvä on selvä että nykyajan mestarit kuten GSP ja Anderson Silva veisivät GGtä tai Royce Gracieta kuin kuoriämpäriä. Vaikka 93 vuoden UFC säännöillä. But thats not the point.

Ymmärrän ehkä mikä lelun poitti on haikaillessaan mattolyömistä amatöörisääntöihin, mutta mielestäni näin on parasta. Liian moni luulee sen mattolyömisen paikkaavan muita puutteelisia taitoja kuten guardin ohittamista ja lukkojen puolustamista. Ymmärrän kuitenkin yskän. Nykyiset C-säännöt ovat "urheilullisemmat" kuin ne missä lyödään matossa ja uskon niiden tuottavan pitkällä tähtäimellä enemmän ja monipuolisempia ottelijoita kuin jos säännöt sallisivat heti alussa mattolyömisen. Yksi mahdollisuus tietysti voisi olla että nykyisen käytäntöön lisättäisiin "sivupolku", eli esimerkiksi viiden otellun C-matsin jälkeen olisi mahdollisuus otella "C+" säännöillä jossa muuten normi säännöt mutta matossa saisi lyödä. Mutta turha sekoittaa pakkaa liikaa, käy vielä niin kuin potkunyrkkeilylle...

[antti_lk]

Yksi mahdollisuus tietysti voisi olla että nykyisen käytäntöön lisättäisiin "sivupolku", eli esimerkiksi viiden otellun C-matsin jälkeen olisi mahdollisuus otella "C+" säännöillä jossa muuten normi säännöt mutta matossa saisi lyödä. Mutta turha sekoittaa pakkaa liikaa, käy vielä niin kuin potkunyrkkeilylle...

Turhaahan joidenkin C+ -sääntöjen lisääminen olisi. Nyt jako on selvä: D-säännöt aloittelijoille ja junnuille, C-säännöt kokeneemmille SM-mitaleista taisteleville ja sitten B- ja A-säännöt todella kokeneille "ammattimiehille". Mitä enemmän sääntömuotoja/luokkia, sitä enemmän lajin arvostus kärsii, vrt. BJJ:n valkovöisten/lukkopainin aloittelijoiden Suomen mestaruus...

Lelu ja Jussi voivat katsoa old school nhb:tä jos se miellyttää nykyurheilua enemmän, eikä siinä mitään. Täytyy ymmärtää, että aina löytyy niitä jotka tykkäävät enemmän epätasaisten otteluparien ja alhaisen osaamistason tuomasta "spektaakkelimaisuudesta" kuin tasaisesta kamppailusta. Onhan perus UFC:tä seuraavassa jenkkiyleisössäkin vielä paljon niitä, jotka buuaavat heti kun ottelu menee mattoon tai ei lopu näyttävään tyrmäykseen ensimmäisessä erässä. Onneksi tieto lajin hienouksista lisääntyy tavistenkin keskuudessa ja osaamista arvostetaan koko ajan enemmän.