Nykyaikainen sodankäynti

[DeusVult]

Mitähän jos patterit loppuu kesken taistelun?

Tuntuu että näitä "tulevaisuuden sotilas" -visioita vedetään välillä aika pahasti överiksi... :doubt: vähän niinkuin joskus 50-luvulla kuviteltiin että vuonna 2000 autot lentää ja ihmiset asuu jossain ihme avaruuskuutioissa jne...

[Kristian Hyvärinen]

Mitähän jos patterit loppuu kesken taistelun?

Tuntuu että näitä "tulevaisuuden sotilas" -visioita vedetään välillä aika pahasti överiksi... :doubt: vähän niinkuin joskus 50-luvulla kuviteltiin että vuonna 2000 autot lentää ja ihmiset asuu jossain ihme avaruuskuutioissa jne...

AVARUUSHOTELLEISSA!!!

Samoilla linjoilla. Onhan ne söpöjä ja hauskoja fantasioita, mutta monesti aika kaukaa haettuja.

[Mika]

Intian puolustusvoimat on alkanut kokeilla chilijauhetta käsikranaateissa räjähdysaineen sijasta. Jauhe on yksi maailman kuumimmista punachilijauheista. Sen tarkoitus ei ole tappaa, vaan tehdä vihollinen toimintakyvyttömäksi.

Chilikranaatteja on tarkoitus käyttää mellakka- ja kapinatilanteissa Intian koillisosassa. Intian puolustusvoimien tiedemiehet kertovat, että alueelta löytyvän bhut jolokia -nimisen chilin tuottama lämpö lamauttaa ihmisen. Se tuottaa vähintään tuhat kertaa niin paljon lämpöä kuin tavallinen keittiön hyllyltä löytyvä chili.

[114_www]http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/06/ ... origin=rss[/114_www]

[Mika]

Yhdysvalloissa pentagon kiirehtii uuden supertehokkaan "bunkkerinmurskaajan" valmistumista. Boeingin rakentamasta täsmäohjatusta pommista saattaa tulla voimakkain tavanomainen ase, mitä Yhdysvallat on koskaan käyttänyt.

Lentovoimien komentajan mukaan ase voisi olla valmiina tutkassa näkymättömän B-2 pommittajan aseistukseen vuoden päästä. Edellytyksenä on kuitenkin että ohjelma saa riittävästi rahoitusta kongressilta.

[114_www]http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.sht ... /08/925543[/114_www]


Wiki:

[114_www]http://en.wikipedia.org/wiki/Massive_Or ... Penetrator[/114_www]

[Pauli]

On kyllä taas uutisen kirjoittaja jättäny kotiläksyt tekemättä. Tuo gbu-57:hän ei ole lähelläkään voimakkainta käytettyä tavanomaista asetta. Nopeasti mieleen tulevia huomattavasti voimakkaampia on esim. blu-82 ja blu-120. Verraten blu-120 taistelukärki on noin 8500 kiloa, kun tuon uutisen taistelukärki on alle 3000 kiloa.

[flammee]

Intian puolustusvoimat on alkanut kokeilla chilijauhetta käsikranaateissa räjähdysaineen sijasta. Jauhe on yksi maailman kuumimmista punachilijauheista. Sen tarkoitus ei ole tappaa, vaan tehdä vihollinen toimintakyvyttömäksi.

Eli tällaisen kranaatin mekanismi on siis klassinen *kops* ? Meinaan että jos se räjähdysaine korvataan chilillä niin ei se taida mitään tehdä?

[sinappi]

Intian puolustusvoimat on alkanut kokeilla chilijauhetta käsikranaateissa räjähdysaineen sijasta. Jauhe on yksi maailman kuumimmista punachilijauheista. Sen tarkoitus ei ole tappaa, vaan tehdä vihollinen toimintakyvyttömäksi.

Eli tällaisen kranaatin mekanismi on siis klassinen *kops* ? Meinaan että jos se räjähdysaine korvataan chilillä niin ei se taida mitään tehdä?

Eikös potkussa toisaalla ollut jotain puhetta tästä? Itse ymmärsin, että kyseessä olisi ennemminkin jonkinlainen chilikaasuheite kuin räjähde.

[DeusVult]

Intian puolustusvoimat on alkanut kokeilla chilijauhetta käsikranaateissa räjähdysaineen sijasta. Jauhe on yksi maailman kuumimmista punachilijauheista. Sen tarkoitus ei ole tappaa, vaan tehdä vihollinen toimintakyvyttömäksi.

Eli tällaisen kranaatin mekanismi on siis klassinen *kops* ? Meinaan että jos se räjähdysaine korvataan chilillä niin ei se taida mitään tehdä?

Eikös potkussa toisaalla ollut jotain puhetta tästä? Itse ymmärsin, että kyseessä olisi ennemminkin jonkinlainen chilikaasuheite kuin räjähde.

Flammee yrittää kato heittää huumoria. Uutisessa siis varmaan yritetään sanoa, että se sirpalevaikutus korvataan chilijauheella, ei että se räjähdysaine korvataan. Eihän se ilman räjähdysainetta mitään tee.

[Mjölnir]

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=Y-AVf1Q7rYo[/youtube]

[DeusVult]

Kaiken maailman sydamensykesensoria ja kyparanayttoa muuta robocopmeininkia niin hehkutetaan nykyaan, mutta kylla se on viela kylma teras joka puree kun kakka kunnolla osuu tuulettimeen:

[Mika]

Nykyaikaa tämäkin:

Irakin kapinalliset ovat onnistuneet hakkeroimaan Yhdysvaltain Predator -tiedustelulennokkien lähettämää videokuvaa. Miehittämättömät tiedustelulennokit ovat tärkeitä Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin tiedonkeruussa.

Suora videokuva voi tarjota kapinallisille tietoa liittouman joukkojen iskukohteista. Nimettömänä pysyttelevien Pentagon-lähteiden mukaan ei kuitenkaan ole tiedossa, osaavatko kapinalliset tulkita elektronisia signaaleja saati ohjata tiedustelulennokkeja.

[Mika]

Lisätääs tää tänne.

For long, researchers have thought that offensive military technology, such as armoured cars and attack jets, makes it easier to shorten the duration of a war. It is also generally perceived that when the offensive technology is more effective than the defensive technology, it is more advantageous to start a war.

'While this may be seen in some wars where the attacker is clearly superior, it is not true on average. This means that the improved military technology has not resulted in any advantages for the attacking force, at least not in terms of war duration,' says Marco Nilsson, who recently earned his PhD from the Department of Political Science at the University of Gothenburg.

To investigate the effect of offensive technology on war duration, Nilsson statistically analysed all wars in the state system from 1817 to 1992. Interestingly, he did not find any effect at all.

[Mika]

Psykologisella sodankäynnillä on suuri rooli myös Afganistanin sodassa. Amerikkalaissotilaiden kaiuttimista soittama raskas rokki on yksi esimerkki vastustajaan vaikuttamisesta, mutta nykyaikana internet on suurin sotapropagandan taisteluareena.

[Mika Luostarinen]

Kiinteitä hiukkasia sisältävä tuhka on haitallista lentokoneille monella tapaa. Tuhkan vaikutukset riippuvat sen fyysisestä ja kemiallisesta koostumuksesta sekä määrästä ilmakehässä. Koneen rakenteiden tai verhouksen vaurioituminen riippuu hiukkasten koosta ja määrästä. Erityisesti suurilla nopeuksilla epäpuhtauspitoisuudet aiheuttavat siiven ja vakainten etureunojen nopeaa kulumista.

Merkittävä ongelma liittyy myös näkyvyyteen. Koneiden tuulilasit ja ohjaamon kuomurakenteiden optiset ominaisuudet (kirkkaus) saattavat heiketä pinnan hioutuessa.

Suihkumoottoreille tuhkasta on monenlaista haittaa. Ahdinsiipien ja staattisten osien kuluminen voi lisääntyä ja ilmankierto saattaa häiriintyä, minkä seurauksena moottorin lämpötilannousu voi aiheuttaa turbiinivaurion.

Myös esimerkiksi hengitysilman tuottoon tarkoitetut järjestelmät (esim. F-18 Hornetin OBOGS) ovat herkkiä ilman epäpuhtauksille. Hapen saanti voi lennolla vaarantua ja järjestelmä voi vaurioitua korjauskelvottomaksi.

http://www.mil.fi/ilmavoimat/tiedotteet/5979.dsp" onclick="window.open(this.href);return false;

Onkohan missään valtiossa harkittu hiekkapölyn levittämistä ilmaan suluksi lentokoneille (sodassa)? Ei vaatisi korkeaa tekniikkaa, mutta voisi aiheuttaa merkittävän huoltotarpeen.

[Mika]

Mitäs mieltä olette näistä?

Former Secretary of Defense Robert McNamara's 11 lessons of war apply to scientific research, according to a biologist

Former Secretary of Defense Robert McNamara is usually remembered for his close ties to the war in Vietnam -- his central role in the war's escalation and the associated loss of life. But McNamara, trained in economics, also spent significant portions of his life thinking about and implementing methods to improve efficiency. During World War II, for example, he worked for the Office of Statistical Control to improve flight paths and help end the war in the Pacific.

In 1995, McNamara wrote a book highlighting his 11 lessons of war, which were later featured in an Errol Morris documentary. The lessons have an ostensibly militaristic feel, but I've found that with slight tweaking they work well as guidelines for conducting scientific research.

1. Empathize with your enemy
Substitute subject or study for enemy, and the point is the same: Take time to think about what you are engaging with. What you study is more than a set of parameters; there is always more to the equation. In the same way that McNamara didn't see Vietnam for the centuries-old conflict it was, a narrow viewpoint can restrict the questions you ask and ultimately the answer you arrive at.

2. Rationality will not save us
Of course we need to approach research in a rational way, but rationality may not have the final say. Some of the least rational hypotheses are often later found to be true -- who would have hypothesized that a Penicillium fungus would produce one of the most culturally important antibiotics?

3. There's something beyond one's self
Social values and constructs help define conflict and science. In both, decisions are best approached when you remove yourself as either the advocate or omniscient. As Clever Hans, the horse mistakenly purported to do arithmetic and other mental tasks, showed us, even when we aren't consciously influencing an experiment, there can still be effects. Many scientists eliminate this error through blind or double-blind experiments, in which neither they nor their subjects know what to anticipate.

4. Maximize efficiency
This is good advice for all walks of life -- including science. To remain competitive, scientists must regularly publish their work in peer-reviewed journals -- the traditional "publish or perish" mentality. During a study it is critical to make sure that all steps contribute to the larger research question -- not only to advance the science, but to avoid wasting resources.

5. Proportionality should be a guideline in war
As it should in science. Proportionality guides the entire scientific process: Hypotheses should be proportional based on their evidence, and the subsequent experiments must remain proportional to the initial questions. To avoid lethal outcomes, for example, FDA studies that develop recommended drug dosages must be "proportional" to relevant populations by including individuals to which the results apply.

6. Get the data
This goes without saying. McNamara was the first non-Ford Family member to be president of Ford Motors largely because he made executive decisions based on collection of good data. And in research, our conclusions and subsequent actions need to be based on facts from data, not assumptions or advocacy.

7. Belief and seeing are both often wrong
Observation is not proof -- it is evidence for something that needs further validation. Unconfirmed and ultimately incorrect observations in the Gulf of Tonkin, for example, opened the door for a war in Vietnam. Casual observation in science can likewise lead a researcher down the wrong path and to a false conclusion. Anecdotes can often help guide the scientific process, but they are not always correct, and can be a slippery slope when applying such unquantified thoughts to a study.

8. Be prepared to reexamine your reasoning
In science, ideas and evidence build on each other. Neither, however, is impermeable to fallacy or change. It's acceptable to make mistakes, but unacceptable to be blind to the possibility that you are wrong. If you still aren't sold on re-examination, perhaps you are still living on a flat earth, around which the sun and other planets are revolving.

9. In order to do good, you may have to engage in evil
Ideally this lesson has less truth in science than in war; however, sacrifice of life can be an acceptable protocol if administered appropriately and executed for the right reasons. While pain, suffering, and death are not to be taken lightly, animal studies can be acceptable if the benefit of the end product outweighs the negative aspects of the process.

10. Never say never
A never-say-never attitude is often what keeps science going. Whether you're searching for a cure for cancer or cold fusion the idea of mentally restricting yourself eliminates possibilities that may provide solutions. Recall that Krebs and his eponymous cycle were originally rejected from the journal Nature -- good thing Krebs persisted.

11. You can't change human nature
Both science and war can be infinitely complex and often beyond human comprehension. Neither has preordained answers, despite our tendency towards supposition. So long as a human has hypothesized, designed, executed, or in any other way influenced a study, human nature has, too. Think about your study from various vantage points, and avoid jumping in headfirst in pursuit of a self-fulfilling prophecy.

Steve Midway is a PhD student at the University of North Carolina Wilmington, studying fisheries biology.

Related stories: Fixing Fraud
[March 2009] Mentoring Magic
[December 2008] Management for beginners
[July 2008]

Source: TheScientist
http://www.the-scientist.com/news/display/57285/" onclick="window.open(this.href);return false;